Nuuskamatkaajan päiväkirja, osa 3/13 - Rey Castro ja Montecristo

Olemme pienellä porukalla viettämässä iltaa Rey Castro -nimisessä kuubalaisravintolassa São Paulon lounaisosassa. Tiilistä tehdyllä lavalla soittaa bändi, joka on hyvä, muttei niin hyvä että alkaneet keskustelut heidän soittonsa vuoksi keskeytyisivät. Jään puolenyön jälkeen hetkeksi yksin kun seurueen naiset haluavat päästä tanssimaan salsaa. Nautin hetkestä Montecriston kera ja aprikoin, että mikäli olisimme elokuvassa tai jotta hetki olisi muuten vaan jäävä historiankirjoihin, pitäisi pöytääni törmätä jonkun erittäin persoonallisella luonteella varustetun, humaltuneen paulistanon ehdottamaan yhteisen bisneksen aloittamista. Ehkä kuljetusfirman, pienen radioaseman tai vaikkapa kirjakaupan. Puitteet ainakin olisivat täydelliset, sillä juuri tällaisista asetelmista, erikoislaatuisista vahingoista, ne kaikkein suurimmat elämäntarinat aina alkavat. Sellaiset joita lapsenlapset jaksavat joskus kuunnella haltioituneina aina vaan uudelleen.