Nuuskamatkaajan päiväkirja, osa 5/13 - Surffikaupunki

Markkinoilta puuttuu kokonaan rantanuuska. Tai surffinuuska. Sellainen, jonka etiketti olisi hiekan tai meren värinen ja joka olisi olemukseltaan raikas, muttei kuitenkaan mikään Catchin eucalyptus. Esimerkiksi guaranán makuinen Shark- tai Lobster-nuuska voisi olla aika oivallista tavaraa tänne Ubatubaan, pikkukaupunkiin, joka teki vaikutuksen välittömästi tänne saavuttuamme. Atlantin aallot nousevat pelottavan suurina lähes rantabulevardilta hiekkarannalle laskevalle muurille asti. Muurille, jonka reunamilla kulkevat ihmiset kantavat mukanaan surffilautoja ja istahtavat sitten rantakahvilaan märkine hiuksineen vaihtamaan surffikuulumisia. Tekisi mieleni vastata jäätelömyyjälle, että kyllä, olen täällä surffaamassa ja surffilauta odottaa vain sopivan suuria aaltoja tuolla Surffi-Kleinbusissa. Ostan itselleni paidan, jossa on pari kalanruodon kuvaa ja lukee Ubatuba. Puettuani sen päälle, laitan Catchin lakritsinuuskan huuleen... Ei sovi hetkeen yhtään!